Uusia tuttavuuksia

Falonde nautti erittäin hyvästä säästä. Aurinko paistoi melkein pilvettömältä taivaalta ja keli oli lämmin muttei kostea. Pieni tuulen vire kävi läpi kaupungin ja ihmiset selvästi nauttivat hyvästä säästä.

Feyfairin erilaiset kaupat olivat auki ja tulvivat asiakkaista. Asiakkaiden keskellä Gaia pyrki liikkumaan väen paljoudessa eteenpäin. Gaia oli myös pukeutunut kevyesti lämpimän sään vuoksi. Gaia kyllä herätti ihmisten katseita; päällään vain vaalean oranssi toppi ja mustat minishortsit.

Gaian päämääränä oli päästä ostamaan kauppakujalta hedelmiä. Hän ajatteli että näin mukavana päivänä olisi ihanaa nauttia hedelmäsalaattia. Pujahdeltuaan ihmisten ohi vähän rauhallisemmalle alueelle hän luuli pahimman olevan ohi kunnes törmäsi johonkuhun. "Oi anteeksi ei ollut tarkoitus! Oletko kunnossa?", Gaia kysyi heti törmäyksen jälkeen.

Keith oli kaatunut törmäyksessä hänen oman verrannollisen lyhyytensä ansiosta. Hän nousi ylös omin voiminsa. Hän oli varsin selkeästi ylipukeutunut, varsinkin säähän katsottuna. Hän katsoi Gaiaa kohti hymyillen kiltisti. "Olen kunnossa, ei tarvitse pyytää anteeksi. Tällaista sattuu aina välillä", hän katsoi ympärilleen nopeasti ja kysyi: "Sattuisitko muuten tietämään mistä täällä saisi jotain syötävää?"

Gaia hymyili nuorelle pojalle ja sanoi: "Onneksi ei sattunut pahemmin." Gaia huomasi että poika erottui muusta väkijoukosta vaatetuksellaan mutta päätti olla kiinnittämättä asiaan enempää huomiota.

"Täältä löytyy vaikka minkälaisia ruokapaikkoja! Olen itse matkalla ostamaan hedelmiä joten haluaisitko kulkea kanssani samaa matkaa?", hän ehdotti pojalle. Gaiasta tuntui heti että hänen tulisi olla pojalle avuksi, tulihan se hänelle luontaisesti.

"Tulen mielelläni." Keith vaikutti rentoutuvan Gaian seurassa, hän tunsi olonsa turvallisemmaksi ollessaan muiden kanssa.

Hänen ajatuksiinsa ilmestyi nälän tunne, hän huomasi ettei hän ollut syönyt mitään koko päivänä. Gaian ehdotus hedelmistä houkutteli Keithin mieltä, eikä hänellä ollut muita suunnitelmia päivälle muutenkaan. "Johda vain, minä seuraan perässä."

Gaia lähti johdattamaan poikaa kohti ruokakojuja. Väenpaljous alkoi hälvenemään mitä syvämmälle kujaa mentiin ja Gaia tunsi rauhoittuvan. Tarjolla oli paistetuista herkuista tuoreisiin kasviksiin ja hedelmiin. Tämän päivän anti on erittäin hyvä ,hän ajatteli.

"Onko nuorella herralla nimeä?", Gaia kysyi hymyillen. "Itse olen Gaia ja pyörin siellä sun täällä."

"Voit kutsua minua Keithiksi. Mukava tutustua." Keith hamuili persimoneja, koittaen valita parhaita yksilöitä. Ne eivät vaatineet kuorimista tai leikkaamista, mikä oli Keithille tärkeintä. Yksi räjähtänyt vesimeloni oli tarpeeksi. Mahtaisikohan se palovamma vielä näkyä jos laittaisi jotain kevyempää päälle?

Keith otti muutaman persimonin ja reippaan määrän vihreitä viinirypäleitä. Hän maksoi tuotteistaan, laittaen kaiken muun paitsi yhden persimonin vyölaukkuunsa, ottaen suuren haukun kädessään olevasta hedelmästä.

Keith kääntyi Gaian suuntaan vaivaantuneesti: "Gaia, tunnetko ketään paikallista joka olisi mystikko, noita tai jokin joka tietäisi syvällisemmin... Jonkun joka tietäisi jotain loitsuista tai taikuudesta ylipäätänsä?"